|
|  | |
YMPÄRISTÖTAIDE?
Ympäristötaideteoksille ei ole olemassa yhtenäistä, valmista kaavaa. Ympäristötaideteokset käyttävät laajasti erilaisia taiteen tekemisen keinoja ja menetelmiä, muotoja ja materiaaleja.
Ympäristötaideteoksella on jokin syy olla siinä ympäristössä missä se on. Teos toimii ja syntyy vuorovaikutuksessa ympäristönsä ja joskus myös katsojan/kokijan kanssa. Teos muokkaa omaa ympäristöään muuttamalla tai merkitsemällä tilan paikaksi. Teoksen ja tilan rajat voivat olla epätarkkoja ja epäselviä.
Ympäristötaideteoksille on ominaista muutos. Muutos voi olla ajallisesti hidas tai nopea, hallittu tai hallitsematon - materiaalista ja esitystavasta riippuen. Ympäristötaideteos voi jo lähtökohtaisesti olla väliaikainen ja tilapäinen; veistoksellisen, kolmiulotteisen objektin lisäksi teos voi olla myös teko tai tapahtuma.
Yleensä teoksiin liittyy myöskin julkisuus siten, että ne ovat fyysisesti kenen tahansa savutettavissa. Julkisuus voi kuitenkin olla rajoittunutta: teos voi sijaita puolijulkisessa sisätilassa, saavuttamattomassa paikassa tai syntyä vain tekijälle itselleen.
Ympäristötaide -käsitteestä on muodostunut monenlaisten taideilmiöiden yhteinen nimittäjä. Se voidaan osittaa erilaisiksi rinnakkais- ja alakäsitteiksi ja taiteenlajeiksi kuten maataide, kaupunkitaide, tilataide, yhteisötaide, paikkasidonnainen taide, julkinen taide, tietaide, prosessitaide. Sama teos voi näkökulman vaihdolla tulla määritellyksi useaankin eri lajiin - mikä sinänsä on teoksen kannalta harvemmin oleellista.
Sanakirjoissa ja puhekielessä ympäristötaiteeksi yleistetään kaikki rakennettuun tai luonnonympäristöön sekä julkisiin tiloihin tehdyt teokset. Tällöin määritellään kuitenkin vain taiteen esityspaikkaa. Maisema- ja ympäristösuunnittelu sekä laajemmat rakennustaiteelliset kokonaisuudet ovat nekin jo käsitteen ulkopuolella - tai päinvastoin, ympäristötaide on parhaimmillaan osa niitä.
| | | |
 | |
|
